Kapinallinen kakku – makumatkalla Tanskan kahvipöydissä

Tanskalainen kahvipöytä ei fyysisesti eroa tutusta kotimaisesta pöydästä, mutta tanskalaisten kahvikakkujen tarina on jännittävä ja täten sille kannattaa omistaa oma artikkelinsa.

Tanskan historia viimeisen 300 vuoden ajalta on ollut sotaisa ja maa onkin vallannut alueita sekä päässyt itse valloitetuksi useampaan otteeseen viime vuosisatoina. Viimeisimmän invaasion Tanska on kokenut 1940-luvulla kun toisen maailmansodan aikana Saksa valloitti Tanskan ja lopulta liittoutuneet vapauttivat maan sodan loppupuolella. Näistä kaikista on alkunsa saanut myös niin kutsuttu Jyllanninkakku.

Jyllannin kakkukulttuurin uskotaan alkaneen Preussin-Itävallan valloittaessa jYllannin ja sen kieltäessä alkoholin valmistuksen maassa. Tällöin Tanskalaisten oli pakko keksiä kahvipöytään perinteiseen kahvi ja punssi yhdistelmän uusi punssi, joka muuttui helposti kakuksi, koska myllyjä oli jokaisessa kylässä ja jauhoja oli helposti saatavilla. Valloituksen aikaan myös Tanskalainen kansallisidentiteetti kasvoi valloituksen jatkuessa ja kaupungintalon kahvipöytä olikin kovassa käytössä ja kahvileipien suosio kasvoi punssin puutteessa. Yhtäkkiä huomattiin myös, että kakut olivatkin nousseet jo tärkeämmäksi kuin alkuperäinen kahvi. Uusi kulttuuri-identiteetin esikuva oli syntynyt.

BBC:n toimittaja Helen Moat kävi paikanpäällä tutustumassa paikalliseen kakkukulttuuriin link text ja hänen haastattelemansa kahvilayrittäjä Jesper kertoikin, että nykyiseen Jyllantilaiseen kakkukulttuuriin kuuluu nykyään, että kahvilan tarjonnassa on seitsemän pehmeää- ja seitsemän kovaa kakkua. Lisäksi todella hyvin varustetuissa kahviloissa näiden 14 eri kakun lisäksi on myös seitsemän kermakakkua. Kuten tarjonnasta saattaa arvata, on kakuilla mässäily enemmän sääntö kuin poikkeus ja näin kävi myös BBC:n toimittajalle, joka päätyi maistelemaan useampia eri kakkuja.

Tanskalaisissa kylissä on aina omat kahvilansa, joiden tarjonta eroaa toisistaan, koska useasti kahvila saa raaka-aineensa suoraan paikallisilta tuottajilta ja tämän vuoksi kakkuvariaatio vaihtelee aina saatavien raaka-aineiden mukaan. Lisäksi tarjontaan tietysti vaikuttaa kahvilanpitäjän innovatiivisuus eri kakkuihin. Parhaimpien kakkujen tekijät äärelle palataan pitkienkin matkojen päästä, kuten Helen Moatin artikkelin Saksasta saapunut pariskunta, joka oli rakastanut paikallisiin kahvipöydän herkkuihin.

Tanskaan pääsee Suomesta helposti ja kohtuullisen edullisesti suorilla reittilennoilla Kööpenhaminaan. Sokerihampaan kolottaessa kannattaakin ottaa selvää vaikka pidennetystä viikonlopusta tässä Pohjoismaiden helmessä, joka ei jätä nirsompaakaan herkkusuuta kylmäksi.